Että teenkö sinut onnelliseksi. Että annanko edellytykset sinulle, sinuna.
Että ravitsenko, hoivaanko ja pidänkö huolta.
Niin vähän merta on meidän välissä. Vaikka kauhon sitä vain kannatellakseni sinua, ovat kynnet ehkä jo repineet kaulasi auki.
Mitä ikinä auringon noustessa tajuatkin, tiedä: yritinhän minä.
Kaikkeni tein.
0 kommenttia