Mikä on tämä mies, joka tulee minun luo syli tyhjää täynnä?
Sanoo:

– Minulla on lasti. Ota se, ole kiltti.

Ja aina, jokaisen lastin myötä, minun on keveämpi kulkea.

Mikä on tämä mies, jonka huulet muodostavat sanan ”anna”,
niin kuin olisi tämä astia mehua, ja tuo astia mehua,
ja meistä toisessa reikä?

Ikuinen vuoto. Ikuinen jano. Ikuinen oikeutus.

Mikä on tämä pinnalta pieneksi pistetty mies,
josta alaspäin upotessa löytyy laajeneva tyvi,
täältä valtamerten alle valuva juuristo,
josta en pohjaa löydä, en loppua.

Minne sukelsi nainen, jolle mikään ei koskaan riittänyt?
Minne katosi kyltymätön nälkä?