Me emme liiku
ja pelkään:
meidän kasamme
kellastuneita raajoja.
Sojottavat jänteet.
Haju jota ei koskaan kenenkään
tulisi tunnistaa.

Tällä kadulla asuvat sotilaat
luulevat meitä laaksoiksi, kukkuloiksi,
rakentavat rinnekasarmeja
kodeiksi likaisille lapsilleen.

Kalu, sinun kalusi, rakas,
katoaa ensimmäisenä
ja minun huuliltani
hapertuu tämä huuto.

Naisen, miehen tie
tässä kuussa tänään.

Kynsi tomuuntunut,
lakka virheetön
täysi kaari,
kartoittamattomat juonteet.

Lihassa elämisen lohtu:
tehtaan piipun taakse
jäävä tähdenlento.
Nopea täyttymys ja
tarkoituksenmukaiset tähteet.